TermiSelitys
Automaatio (sääntöpohjainen)Kiinteillä, ihmisen kirjoittamilla säännöillä toimiva ohjelma, joka ei muutu ilman että joku päivittää sääntöä käsin — eri asia kuin koneoppimiseen perustuva tekoäly, joka oppii datasta itsenäisesti.
Generatiivinen tekoälyTekoäly, joka tuottaa annetun kehotteen pohjalta uutta teksti-, kuva-, video- tai äänisisältöä — ei vain analysoi valmista sisältöä.
Hallusinaatio (hallusinoida)Se, kun tekoäly vastaa kehotteeseen tuottamalla epärealistisen tai järjettömän vastauksen — sujuva mutta asiasisällöltään virheellinen tuotos. Kotus lisäsi verbin hallusinoida vuoden 2024 sanapoimintoihinsa.
Hienosäätö (fine-tuning)Jo koulutetun mallin jatkokoulutus suppeammalla, tarkemmin rajatulla aineistolla, jotta se osaa jonkin erityistehtävän paremmin.
Kapea tekoälyTekoäly, joka on rakennettu ja koulutettu yhteen tarkkaan rajattuun tehtävään eikä osaa toimia sen ulkopuolella ilman erillistä uutta koulutusta. Suurin osa nykyään käytössä olevasta tekoälystä on tätä.
Kehote (prompt)Luonnollisella kielellä kirjoitettu teksti, jonka avulla käyttäjä ohjaa tekoälyä kohti toivottua lopputulosta.
KielimalliLuonnollisen kielen käsittelyssä käytettävä malli, joka tuottaa tekstiä oppimiensa sanajonojen todennäköisyyksien perusteella.
KoneoppiminenTekoälyteknologia, jossa ohjelma oppii koulutusvaiheessa saamistaan tiedoista tai käytön aikana keräämistään uusista tiedoista ja muuttaa niiden perusteella itsenäisesti toimintaansa.
Konteksti-ikkuna (context window)Se määrä tekstiä (mitattuna tokeneina), jonka kielimalli pystyy ottamaan huomioon yhdellä kertaa yhdessä keskustelussa.
MultimodaalisuusMallin kyky käsitellä tai tuottaa useampaa kuin yhtä sisältötyyppiä, esimerkiksi sekä tekstiä että kuvaa samassa keskustelussa.
NeuroverkkoMukautuva tietojenkäsittelyn järjestelmä, joka koostuu suuresta joukosta yksinkertaisia, toisiinsa yhteydessä olevia laskenta- ja tiedonkäsittely-yksikköjä.
RAG (hakuavusteinen generointi)Arkkitehtuuri, jossa kielimalli hakee ensin oikeita, olemassa olevia dokumentteja ja muodostaa vastauksensa niiden pohjalta pelkän opitun tilaston sijaan.
Suuri kielimalli (LLM)Kielimalli, joka on koulutettu erittäin suurella tekstiaineistolla ja osaa siksi käsitellä laajaa aihepiirien kirjoa sujuvasti.
SyväoppiminenNeuroverkkoteknologia, jossa hyödynnetään monikerroksisia neuroverkkoja ja joka mahdollistaa monimutkaisten rakenteiden ja asiayhteyksien oppimisen opetusdatasta.
Tekoäly (AI)Ohjelma, joka jäljittelee ihmiselle tyypillisiä älykkyyttä vaativia toimintoja. AI on saman asian englanninkielinen nimitys.
TekoälyagenttiTekoälyjärjestelmä, joka voi toimia itsenäisesti tavoitteen saavuttamiseksi, esimerkiksi tekemällä useita peräkkäisiä toimintoja ilman että käyttäjä ohjaa jokaista vaihetta erikseen.
Tokeni (token)Pieni tekstinpala — usein osa sanaa — jonka kielimalli käsittelee ja tuottaa kerrallaan.
VahvistusoppiminenKoneoppimisen muoto, jossa malli oppii kokeilemalla toimintoja ja saamalla palautetta lopputuloksen onnistumisesta, ei valmiiksi merkityistä esimerkeistä.
Valvomaton oppiminenKoneoppimisen muoto, jossa malli etsii itse säännönmukaisuuksia merkitsemättömästä datasta ilman valmiiksi annettuja oikeita vastauksia.
Valvottu oppiminenKoneoppimisen muoto, jossa malli oppii esimerkeistä, joihin oikea vastaus on jo valmiiksi merkitty — koneoppimisen tavallisin arkikäytössä näkyvä muoto.
Yleinen tekoäly (AGI)Hypoteettinen tekoäly, joka pystyisi ihmisen tavoin oppimaan ja soveltamaan osaamistaan mihin tahansa tehtävään. Ei ole olemassa käytännön sovelluksissa — tutkimustavoite, ei tämän hetken todellisuus.

Mitä prompt tarkoittaa?

Prompt on englanninkielinen sana, jonka viralliseksi suomenkieliseksi vastineeksi TEPA-termipankki vahvistaa sanan kehote: “luonnollisella kielellä kirjoitettu teksti, jonka avulla käyttäjä ohjaa tekoälyä kohti toivottua lopputulosta.” Käytännössä kehote on siis se teksti, jonka kirjoitat chatbotin tai kuvageneraattorin ikkunaan — kysymys, pyyntö tai ohje, jonka perusteella malli muodostaa vastauksensa. Mitä tarkempi ja yksityiskohtaisempi kehote on, sitä lähemmäs toivottua lopputulosta malli tyypillisesti osuu.

Molempia sanoja, “prompt” ja “kehote”, näkee käytettävän suomenkielisessä tekstissä rinnakkain — “prompt” erityisesti englanninkielisten työkalujen käyttöliittymissä ja teknisissä ohjeissa, “kehote” suomenkielisessä yleiskielessä ja tällä sivustolla johdonmukaisesti. Tarkempi ohje siitä, miten kehotteen kirjoittaa käytännössä niin, että se tuottaa hyödyllisen vastauksen, on sivulla Näin otat tekoälyn käyttöön.

Mitä hallusinaatio tarkoittaa tekoälyssä?

Hallusinaatio tarkoittaa tilannetta, jossa tekoäly tuottaa sujuvan, itsevarman kuuloisen vastauksen, joka on silti asiasisällöltään väärä tai keksitty. Kotus kuvaa ilmiötä suoraan: tekoäly “hallusinoi, kun se vastaa sille osoitettuihin kehotteisiin tuottamalla epärealistisia tai järjettömiä vastauksia.” Ilmiö juontuu suoraan siitä, miten kielimalli toimii — se ennustaa todennäköisintä seuraavaa sanaa, ei tarkista faktoja erillisestä totuuslähteestä. Laajempi selitys mekanismista, joka aiheuttaa hallusinaatioita, on sivulla Miten tekoäly toimii.

Sana “hallusinaatio” on lainattu ihmisen aistiharhaa kuvaavasta lääketieteellisestä termistä, mutta tekoälyn kohdalla kyse ei ole mistään aistikokemuksesta — se on tarkka, tekninen kuvaus yhdestä tietystä virhetyypistä: mallin tuottamasta, uskottavan näköisestä mutta todentamattomasta väitteestä. Hallusinaatio voi koskea mitä tahansa: keksittyä lähdeviitettä, väärää vuosilukua tai olematonta tapahtumaa. Yhteistä kaikille on se, että vastaus kuulostaa yhtä varmalta kuin oikeakin vastaus — sujuvuudesta ei voi päätellä paikkansapitävyyttä.

Mikä on token?

Token (suomeksi usein tokeni) on pieni tekstinpala, jonka kielimalli käsittelee kerrallaan — useimmiten osa sanaa, joskus kokonainen lyhyt sana. TEPA-termipankissa sanalle ei ole tätä kirjoitettaessa vahvistettua suomenkielistä käännöstä (“Sanaa ei löytynyt”), joten sivustolla käytetään englanninkielistä termiä sellaisenaan sen sijaan että keksittäisiin oma, vahvistamaton suomennos. Token liittyy suoraan myös konteksti-ikkuna-käsitteeseen: se kertoo, kuinka paljon tekstiä kielimalli pystyy käsittelemään kerralla, koska raja lasketaan nimenomaan tokeneina, ei sanoina tai merkkeinä.

Sama tilanne — vahvistetun suomennoksen puuttuminen TEPA-termipankista — koskee tätä kirjoitettaessa myös konteksti-ikkunaa ja RAG:ia (hakuavusteista generointia). Kaikki kolme ovat yleisessä alan käytössä, mutta kumpikaan taho, TEPA tai Kotus, ei ole vielä ottanut niihin muodollista kantaa samalla tavalla kuin esimerkiksi sanoihin tekoäly, koneoppiminen tai kehote. Tällä sivustolla tämä ero näkyy suoraan: virallisesti ratkaistut termit kirjoitetaan suomeksi, ratkaisemattomat englanniksi selitettynä — ei arvattuna suomennoksena.

Miksi osa termeistä on tässä englanniksi?

Koska osaa ei ole vielä virallisesti suomennettu. TEPA-termipankki ja Kotus ovat ottaneet kantaa moneen keskeiseen käsitteeseen — tekoäly, koneoppiminen, syväoppiminen, neuroverkko, generatiivinen tekoäly, kielimalli, kehote ja hallusinoida ovat kaikki virallisesti ruodittuja suomenkielisiä termejä. Tokeni, konteksti-ikkuna ja RAG eivät ole: haku TEPA-termipankista palauttaa niille tuloksen “Sanaa ei löytynyt”. Tällä sivustolla ei keksitä omaa suomennosta ratkaisemattomille termeille, koska se loisi vaikutelman virallisesta käännöksestä, jota ei ole olemassa — sen sijaan englanninkielinen termi selitetään suomeksi, mikä on rehellisempi ja tarkempi tapa.

Kaksi muuta yllä olevan taulukon termiä — hienosäätö ja multimodaalisuus — ovat välimuoto näiden kahden ryhmän välissä: molemmat on tunnistettu virallisiksi suomenkielisiksi termeiksi EU:n IATE-terminologiatietokannan kautta, mutta kummallekaan ei ole toistaiseksi julkaistu erillistä, sanatarkkaa suomenkielistä määritelmälausetta samaan tapaan kuin esimerkiksi tekoälylle tai koneoppimiselle. Tällä sivustolla ne on siksi selitetty omin sanoin sen sijaan, että niille olisi keksitty tai lainattu sitaatti, jota ei ole olemassa. Sama varovaisuusperiaate koskee koko sanastoa: jos jollekin termille ei löydy tarkistettavissa olevaa määritelmää, sivustolla ei esitetä sellaista olemassa olevana.

Lähteet