Tekoälyn käytöstä puhutaan paljon, mutta arviot vaihtelevat sen mukaan kuka niitä esittää. Tilastokeskus mittaa asiaa säännöllisesti, ja sen luvut ovat tässä.
| Mitattu asia | Osuus | Edellinen mittaus |
|---|---|---|
| 16–89-vuotiaat, jotka ovat käyttäneet generatiivista tekoälyä viimeisen kolmen kuukauden aikana | 41 % | 23 % |
| 16–24-vuotiaat | 67 % | 45 % |
| 25–34-vuotiaat | 65 % | 38 % |
| Yritykset, jotka käyttivät tekoälyteknologioita | 38 % | 24 % |
| Informaatio- ja viestintäalan yritykset | 80 % | – |
| Vähintään 100 hengen yritykset | 68 % | – |
Molemmat luvut lähes kaksinkertaistuivat yhdessä mittausvälissä. Se on poikkeuksellisen nopea muutos mille tahansa teknologialle.
Nuoret ovat jo enemmistönä
Alle 35-vuotiaista tekoälyä on käyttänyt noin kaksi kolmesta. Vanhemmissa ikäryhmissä osuus laskee, mutta työikäisistä 25–54-vuotiaista lähes 40 % kertoo käyttäneensä tekoälyä työhön tai ammatilliseen tarkoitukseen.
Tämä tarkoittaa, että tekoäly ei ole enää harrastajien työkalu. Se on jotain, mitä merkittävä osa työssäkäyvistä suomalaisista käyttää osana tavallista työpäivää.
Mihin sitä käytetään
Yleisin käyttötapa on tiedonhaku. Sen osuus käyttäjistä nousi 14 prosentista 33 prosenttiin yhdessä mittausvälissä — eli tiedonhausta tuli kertaheitolla tekoälyn ykköskäyttö. Toiseksi yleisintä on tekstin tuottaminen ja parantaminen.
Tiedonhaku on samalla käyttötapa, jossa kannattaa olla tarkkana. Kielimalli ei hae vastausta tietokannasta kuten hakukone, vaan tuottaa sen esimerkkien pohjalta, ja se voi tuottaa uskottavan kuuloisen väärän vastauksen aivan yhtä sujuvasti kuin oikean. Kotus on ottanut tälle ilmiölle suomenkielisen sanan: hallusinoida.
Jos olet vasta aloittamassa, kannattaa lukea ensin mikä tekoäly oikeastaan on ja sen jälkeen miten ChatGPT saadaan toimimaan suomeksi.
Yrityksissä koko ratkaisee
Yritysten puolella jakauma on jyrkkä. Informaatio- ja viestintäalalla tekoälyä käyttää neljä yritystä viidestä, ja vähintään sadan hengen yrityksistä runsas kaksi kolmasosaa. Koko yrityskannan keskiarvo jää selvästi matalammaksi, mikä tarkoittaa että pienissä yrityksissä käyttö on vielä harvinaista.
Ero ei todennäköisesti johdu siitä, etteivätkö pienet yritykset hyötyisi tekoälystä. Isoilla yrityksillä on vain enemmän resursseja kokeilla. Käytännössä suurin osa hyödyllisistä käyttötavoista onnistuu ilmaisilla työkaluilla, ja mistä pieni yritys kannattaa aloittaa on oma kysymyksensä.
Mitä luvut eivät kerro
Tilasto mittaa käyttöä, ei hyötyä. Se ei kerro, kuinka moni kokeili kerran ja lopetti, eikä sitä, kuinka moni saa tekoälystä todellista hyötyä työssään. Se ei myöskään erottele, käytettiinkö tekoälyä tietoisesti vai osana jotain palvelua, jossa se on päällä oletuksena — mikä on nykyään yhä useammin tilanne.
Yksi asia luvuista silti seuraa. Kun kaksi kolmesta alle 35-vuotiaasta käyttää näitä työkaluja, kysymys ei enää ole siitä kannattaako tekoälyä opetella, vaan siitä osaako sitä käyttää niin että vastauksiin voi luottaa.
Lähteet
- Tilastokeskus: Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö — generatiivisen tekoälyn käyttö 16–89-vuotiailla
- Tilastokeskus: Tietotekniikan käyttö yrityksissä — tekoälyteknologioiden käyttö toimialoittain ja yrityskoon mukaan
- Kotimaisten kielten keskus (Kotus): hallusinoida